Eläkeläiset ry:n 20. edustajakokous

02.04.2018

Edustajakokous pidetään 28. - 29.5.2018, Varkaus, Spa Hotel Kuntoranta

Kevätkokous valitsi yhdistyksemme edustajat kokoukseen.

Varsinaiset (2):
Kankaala Sirkka
Lehmusketo Viljo

Varalle (2):
Hautamäki Terho
Lehtola Raija

Eläkeläiset ry:n hallituksen varapuheenjohtajaksi esitämme:

Sarajärvi Anja

Yhdistyksemme päätti myös esittää seuraavista aiheista aloitteet / esitykset edustajakokoukselle:

Eläkeläiset ry:n valtuuston kokoukset kahdesti vuodessa
Eläkekatto suurille eläkkeille
Työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi
Valtakunnallinen vanhusasiainvaltuutetun viran ja toimiston perustaminen

Säästämisestä yhteisvastuuseen

Säästämisen nimissä maassamme ajetaan yhä vaikeampaan asemaan haavoittuvissa oloissa eläviä niin lapsiperheitä, vammaisia, eläkeläisiä ja työttömiä. Jatkuvat indeksien jäädyttämiset  ja etuuksien leikkaamiset sekä  ja palvelumaksujen että lääkkeiden omavastuiden korotukset ajavat heitä ahdinkoon Todellisia kärsijöitä ovat köyhät suomalaiset: lapsiperheet, työttömät, työkyvyttömät, eläkeläiset ja opiskelijat. Maassamme on viime tietojen mukaan 700.000 köyhää ja lisää tulee tällä systeemillä, huomattava osa heistä on eläkeläisnaisia. 

Kuvaavasti tutkijat nimittävät nykyaikaa kylmän kauden sosiaali- ja terveyspolitiikaksi

Kansan enemmistö on saatu uskomaan että köyhä ja pienituloinen on syypää tilanteeseensa itse? Indeksijäädytyksillä ja muilla supistuskeinoilla mm. lapsilisien ja eläkeläisten ostovoima on vuosien saatossa alentunut jo 200 euroa ja uudesta kuurista arvioidaan samansuuruista.

Käsi sydämelle miten pientä takuueläkettä saava pienituloinen perheenäiti, nykyinen eläkeläinen olisi syypää köyhyytensä. Hän on koko ikänsä raatanut perheenäitinä kotona. Ansiotyötä ei edes aina ole olut saatavissa. Vieläkin hän tukee muiden eläkeläisten tavoin lapsiaan, lapsenlapsiaan, hoitaa joko sairasta /  muistisairasta puolisoaan.  Moni heistä on myös mukana vapaaehtoistyössä.

Eläkeläisten asemaa voidaan parantaa muutamalla sadalla miljoonalla. Se ei ole paljon kuin eläkerahastot ovat jo 200 miljardia. Yhteiskuntamme päättäjät ovat hyvätuloista eliittiä. He eivät tunne vaikeuksissa olevien asiaa, päinvastoin he hamuavat rikkaille ryhmille lisää etuuksia. 

Kannamme huolta myös ns sote uudistuksesta, joka lopettaa nykyisen hyvinvointi yhteiskunnan kuten, Euroopan oikeusasiamies J Söderman toteaa: siinä on kyse perinteisestä hyvinvointivaltiosta luopumisesta asteittain. Hyvinvointivaltion idea on, että yhteiskunta turvaa meille sosiaali- ja terveydenhoidon palvelut, nyt tulee markkinat tilalle.”


Hyvinvointivaltion tärkein saavutus, mahdollisuuksien tasa-arvo, on murenemassa.

Sotessa on edessä tuhansien, eräiden ennusteiden mukaan satojen tuhansien irtisanomiset ja jatkuvat YT - neuvottelut 10 vuoden ajan. Palvelupisteiden sulkeminen, maksujen korotus yms. Huolemme koskee nimen omaa epävarmuuteen sysättäviä pikku palkkaisia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. He ovat etupäässä naisia, meidän lapsiamme ja lapsenlapsiamme, jotka ahertavat yhteiskuntamme ja meidän hyväksi. Epävarmuus hiipii myös perheisiin, se tuo epävarmuuden ajan kaikkialle. Nykypäättäjät osittivat karvansa pakottamalla julkisen alan, etupäässä naiset leikkaamaan lomarahojaan. Tämä osoittaa pääministerin ja hallituspuolueiden miesarvoja.Ilman naisia ei olisi edes miehiä!!!

Säästämisen kohde on siirrettävä hyvätuloisiin. Näin voidaan osoittaa yhteisvastuuta, kuten aikaisemminkin.

Raahen Eläkeläiset ry 
Kevätkokous 22.3.2018

Tiedotusvälineille

Hallitus rankaisee säästöillään kaikkein köyhimpiä eläkeläisiä myös muut pienituloiset, mm työttömät sairaat yms joutuvat kuritettavaksi monin tavoin.

100 - vuotta täyttävä Suomi pienentää ensi vuonna kansaneläkkeitä lain pakolla. Ne eivät ole laskeneet itsenäisen Suomen historiassa kertaakaan aikaisemmin. Supistu koske yli 100 000 suomalaista. Kansaneläkkeen lisäksi myös monia muita vähävaraisten etuuksia höylätään. Minimieläkkeillä kituuttavien kukkaro kutistuu senkin takia, että lääkekorvauksia pienennetään ja sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja korotetaan. Kaikkia sosiaaliturvaetuuksia alennetaan.  Niitä leikataan nyt jo toisena vuonna peräkkäin.

EU:n määrittämän köyhyysraja alapuolella on jo 600 000.  Heistä 430 000 on eläkeläisiä.  Kansaneläkkeen ostovoima on alentunut yli 200 euroa kk:ssa. Vain 300 euron korotus nostaisi ne entiselle tasolle. Myös kaikkien eläkeläisten ostovoima on vuosien mittaan heikentynyt mm taitetun eläkeindeksin vuoksi. Vastuu ministeri suosittaa toimeentulotukea avuksi, jos rahat eivät riitä. Nyt jo puhutaan julkisesti, että kunnallisvaalien jälkeen on vuorossa uudet leikkaukset.

HALLITUS haluaa sähköistää julkiset palvelut. Digitalisaatio etenee jättiloikkauksin, mutta miten käy niiden yli puolen miljoonan yli 65-vuotiaan suomalaisen, jotka eivät käytä tietotekniikkaa tai eivät edes omista tietokonetta? 

Posti on jo nyt ennen uutta lakia sekaisin Raahessa. Se on palvelulaitos. Sen ei tarvitse tuottaa voittoa. Malliesimerkkinä postilakiesityksen mukaan vuoden 2018 alusta verottaja, Kela ja Trafi eivät enää lähetä postejaan kansalaisille kirjeinä, vaan jokaiselle kansalaiselle tehdään oma sähköinen postilaatikko.

Mahtavatkohan päättäjät tietää, että Suomessa on vielä suuri joukko ikäihmisiä ilman atk-osaamista ja laitteita. Mitä näiden ihmisten tiedonsaannille ja posteille tapahtuu? Perinteinen kirjeposti viranomaiselta tulee säilyttää sitä haluaville.

Hallitus on päähallituspuolueen puheista huolimatta kiihkeästi keskittämässä palveluja mm SOTE uudistuksen myötä. Tämä ajaa ihmisetkin niiden perässä keskuksiin. Asiantuntijan mukaan – tulossa on monimutkainen järjestelmä, oikea himmeleiden himmeli. Sitran mukaan yli sata terveyskeskusta lopetetaan.  

Keskitysvimman kohteeksi on joutunut myös Raahen aluesairaala, josta jo ensi vuonna lopetettaisiin leikkaustoiminta. Lähes 60 työntekijää jää työttömäksi. Raahelaisten palvelut huononevat ja henkilökunnan irtisanomiset voivat jopa vaarantaa poliklinikka- ja päivystystoimintaa.

Emme hyväksy tällaista menoa!

MITÄ TEHDÄÄN?
Raahen eläkeläiset ry esittää yhteistä pyöreänpöydän keskustelutilaisuutta muiden raahelaisten eläkeläisyhdistysten kanssa ikäihmisten talouden ja sosiaalisen aseman parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden löytämiseksi. Mukaan voisi kutsua muita asiaan vaikuttavia sidosryhmiä mm kansanedustajat, kuntapäättäjät. Mukana voisi myös olla ammattiyhdistyksen edustajat.

Raahen Eläkeläiset ry
Syyskokous 17.11.2016

Historia / kokousten kannanotot yms

Eläkeläiset, hyvinvointimme rakentajat, ahtaalle! 
Hyvinvointimme rakentajat ovat joutumassa ahtaalle. Eläkkeelle on siirtynyt sukupolvi, joka on sotaveteraanien lapsia. He ovat pienestä alkaen olleet mukana sodan jälkeisessä jälleenrakennustyössä ja luomassa maamme vaurautta. 

Presidentti Ahtisaaren sanoin: tuon suuren kansallisen jälleenrakennuksen merkitystä voi vain ihailla. Sodan jälkeen kasvatettiin tälle maalle tulevaisuus, yli miljoona suomalaislasta. Näiden pellavapäiden ja paljasjalkojen avulla nousimme kukoistukseen. 

Tiedossa on monet maksujen ja taksojen korotukset, jotka kipeästi koskettavat vähävaraisia myös eläkeläisiä. Suurin heikennys on se, että eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki yhdistetään. Yhdistämisen takia köyhyysrajan alapuolelle arvioidaan tippuvan 27 000 eläkkeensaajaa lisää. 

Asumistuen sekä lääke- ja matkakorvausten leikkaaminen, asiakasmaksujen ja taksojen   korotukset vaikeuttavat myös vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asemaa. He ovat ihmisiä, joilla on ollut vuosikymmeniä erittäin pienet tulot, ja joiden mahdollisuudet esimerkiksi muuttaa halvempaan asuntoon ovat olemattomat. Tämän lisäksi mm. kehitysvammaisten asumisohjelman ja oikeuden itsenäiseen asumiseen on arvioitu vaarantuvan. 

Palvelurakenteen muutoksen nimissä laitokset muutettiin palveluasunnoiksi juuri eläkkeen-saajien korkeimman asumistuen takia. On huolehdittava, että kunnat maksavat lisääntyneet asumiskustannukset. Niitä ei saa sälyttää pienituloisten eläkeläisten niskoille. On arvioitu, että heikennys lisää kuntien menoja noin 40 milj. Uutta vanhuspalvelulakia huononnettiin heti alkuunsa ja uusia heikennyksiä siihen esitetään. Sitä ei ole edes kunnolla toimenpantu, mm vanhusneuvoston tehtävät ovat toimeenpanematta. Kansainvälinen vanhusten hyvinvointia vertaileva tutkimus on surullista luettavaa. Suomi sijoittuu siinä vasta sijalle 15. 

Eläkeläiset ovat työnsä tehneet. He jatkavat monissa vapaaehtoistoiminnoissa ja  ahertavat mm. omaishoitajina. Mitä voidaan tehdä? On ryhdyttävä kokoomaan ryhmien rajat ylittävää kansanliikettä. Ei ole oikein, että päivätyönsä tehneet vanhukset ja eläkeläiset eivät voi elää ihmisarvoista elämää. 

Raahen Eläkeläiset ry
Syyskokous, 12.11.2015

Edustajakokoukselle tehdyt aloitteet / toukokuu 2015

Esitämme, että omaishoidontuen myöntäminen siirretään Kelalle ja tuki tulee maksaa valtion varoista. 

Näin eri puolilla Suomea asuvat saatetaan samaan asemaan. Monista lakimuutoksista huolimatta, joilla kiristettiin kunnan velvollisuuksia, kunnat eivät tasapuolisesti noudata lakia. Jopa kesken vuotta rahojen loppumisen takia tuki keskeytetään.

Tietoisesti ei pidä alibudjetoida. Onhan eduskunnan oikeusasiamies todennut ratkaisuissaan, että tällainen menettely on perustuslainvastaista. Asiantuntijat puhuttavatkin perusturvarikoksesta, miten se pitäisi saada rangaistavaksi teoksi, koskien päättäjiä ja johtavia viranhaltijoita.

Aloite 2 / Valtakunnallisen vanhusasianvaltuutetun viran perustaminen

Esitämme valtakunnallisen vanhusasianvaltuutetun viran perustamista. Lainmuutos on tehtävä vanhuspalvelulakiin.

Vanhusasiainvaltuutetun keskeisenä tehtävänä tulisi olla vanhusten aseman ja oikeuksien vahvistaminen yhteiskunnassa. Vanhusasiainvaltuutetun tehtäviin kuuluisi vanhuksia koskevien lakien ja niiden toimeenpanon valvonta sekä aloitteiden tekeminen päättäjille ja ministeriölle vanhustenhuollosta sekä vanhusten asemasta yhteiskunnassa. Vanhusvaltuutettu toimisi yhteistyössä muiden viranomaisten, asiantuntijoiden ja muiden vanhusten asemaa ja oikeuksia edistävien toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.

Ikääntyvän ääni esiin 
Vanhusasiavaltuutettu tekee työtä, jotta ikääntyvien ääni saadaan paremmin esille. Ikääntyvällä väestöllä on oikeus elää täysipainoisena osana yhteiskuntaa ja vieläpä sen kehityksen arvokkaana voimavarana. Vanhusasiavaltuutettu toimii silmänä, korvana ja suuna niille, jotka eivät enää itse pysty omaan edunvalvontaansa.

Vanhusasiavaltuutettu pyrkii luomaan uusia kanavia ikäihmisten mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi sekä edistämään yhteistyötä eri toimialojen kesken ikäihmisten asioista päätettäessä. Vanhuusasiavaltuutetun tehtävänä on vanhusten edun, oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen ennaltaehkäisevästi yleisellä yhteiskuntapolitiikan tasolla.

Valtuutetun toimintatapoina ovat mm. aloitteet, kannanotot, neuvonta, vierailut ja muut kohtaamiset vanhusten sekä muiden kansalaisten kanssa. Vanhuusasiavaltuutettu herättelee päättäjiä ja muita kuntalaisia sekä toimii ikääntyvien äänen vahvistimena. Positiivisemman vanhuskäsityksen ja mm. alan työvoiman saannin varmistaminen edellyttävät yhteistyötä ja arvokeskustelua. Neuvoja, tukea ja ohjausta vanhuksille – toimiva välikäsi, jonka tehtävänä on vanhusten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen.

Aloite 3 / Valtuuston kokoukset kahdesti vuodessa

Esitämme, että sääntöjä on muutettava niin, että valtuuston kokoukset pidetään kahdesti vuodessa. 

Ei ole järjestödemokratiaa, että valtuusto kokoontuu kerran vuodessa. Se joutuu vahvistamaan vain mennen vuoden toiminnan eikä voi etukäteen ottaa kantaa tulevan  koko vuoden toiminnan ohjaukseen sekä uusiin tavoitteisiin. 

Taloudelliset seikat eivät voi ratkaista asiaa. Kyse on painopisteistä. Keskitetty valta, eli hallitus, edustaa vain täytäntöönpanovaltaa. Valtuusto edustaa koko jäsenistöämme. 

Koko rakennetta pitää muuttaa, jos ei ole varaa kahteen kokoukseen.  Muutoksiahan on tehty mm. Vasemmistoliitossa ja erityisesti ay-liikkeen organisaatioissa. Erilaisia vaihtoehtoja pitää tutkia, jos ei aikaansaada 2 valtuustonkokousta vuodessa. 

Aloite 4 / Eläkekatto suurille eläkkeille

Eläkekaton puuttuminen on kansainvälisesti harvinaista. 

Mik­si elä­ke­ka­ton puut­tu­mis­ta Suo­mes­sa puo­lus­te­taan niin in­nok­kaas­ti? Se on edul­li­nen ta­pa kus­tan­taa yri­tys­joh­ta­jien suu­ret työe­läk­keet. Suuria eläkkeitä saavia yri­tys­joh­ta­jia ovat elä­ke­yh­tiöi­den hal­li­tuk­set pul­lol­laan.

Väi­te­tään, et­tä elä­ke­kat­to vä­hen­täi­si elä­ke­mak­su­ja ja vai­keut­tai­si elä­ke­jär­jes­tel­män ra­hoi­tus­ta. Elä­ke­kat­to kos­ki­si pit­käi­käi­sim­piä, joi­den osal­ta elä­ke­mak­su­jen riit­tä­vyys on ky­see­na­lais­ta. Sil­lä ei oli­si mer­ki­tys­tä jär­jes­tel­män ra­hoi­tuk­ses­sa. On po­li­tiik­kaa, pe­ri­tään­kö elä­ke­mak­sua ko­ko pal­kas­ta. Ai­kai­sem­min al­le 23-vuo­tiail­le ei ker­ty­nyt van­huu­se­lä­ket­tä, mut­ta hei­dän pal­kois­taan pe­rit­tiin täy­si elä­ke­mak­su.

Syyt elä­ke­ka­ton puut­tu­mi­sen puo­lus­ta­mi­sel­le Suo­mes­sa ovat raa­dol­li­set. Puo­lus­te­lu on jä­tet­ty elä­ke­tek­nok­raa­teil­le. Ay-liik­keel­le asian puo­lus­ta­mi­nen voi­si ol­la vai­keaa. Elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta ky­se ei ole rat­kai­se­van tär­keäs­tä ky­sy­myk­ses­tä, mut­ta sil­lä voi ol­la mer­ki­tys­tä jär­jes­tel­män hy­väk­syt­tä­vyy­del­le kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa.

Aloiten 5. / Etäomaishoitaja – omaishoitaja tasavertaiset hoivan antajat, ovatko?

Omaisena etäällä, kaukana, mutta niin lähellä
Omaishoitoperheiden elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Yleisesti omaishoiva mielletään ikääntyviin puolisoaan hoitaviin, vaikka tutkimusten mukaan työikäiset ovat suurin omaisistaan huolehtiva ryhmä. Osalla hoivatilanne on omassa kodissa, kun taas osa hoitaa läheisiään toiselle paikkakunnalle, etäomaishoitajana.

Etäomaishoitaja toimii palveluiden järjestäjänä, apuna raha- ja muiden asioiden hoidossa, omaisen puolestapuhujana sekä hyvinvoinnin varmistajana hoivan tarvitsijan paikkakunnan koti- ja muiden palvelujen lisäksi.

Etäomaishoitajat ovat jo nyt merkittävä hoivaa antava ryhmä ja tulevaisuudessa etäomaishoiva lisääntyy. Ihmisten liikkuvuus työn vuoksi on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Tämän vuoksi hoivan antajan ja hoivan tarvitsijan välimatkat voivat olla yllättävän pitkiä. 

Etäomaishoitajat tulee ottaa huomioon tasavertaisina omaishoitajien rinnalle heidän asemaa ja toimeen tuloa kehitettäessä. Etäomaishoitaja terminä tulee myös ottaa omaishoitoa käsitteleviin lakeihin ja sopimuksiin.

Henkilöesitykset
Järjestön / Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja:
Korhonen Martti, Oulun Työväen Eläkeläiset ry

Hallituksen varsinainen jäsen:
Näätänen Teuvo, Merijärven Eläkeläiset ry

Hallituksen varajäsen:
Lehmusketo Viljo, Raahen Eläkeläiset ry

Valtuuston puheenjohtaja:
Kivistö Kalevi, 

Valtuuston varsinainen jäsen:
Sarajärvi Anja, Raahen Eläkeläiset ry
Laitinen Helena, Pyhäjärven Eläkeläiset ry

Valtuuston varjäsen:
Rajaniemi Anneli, Oulaisten Eläkeläiset ry

 

Raahen Eläkeläiset ry:n kevätkokous, 26.3.2015

 Tarvitsemme eläkekaton

Väitetään, että eläkekatto vähentäisi eläkemaksuja ja vaikeuttaisi eläkejärjestelmän rahoitusta. Tosi asia on, että sillä ei olisi merkitystä järjestelmän rahoitukseen. Eläkekatto on tärkeä eläkejärjestelmän hyväksyttävyyden kannalta kansalaisten keskuudessa.

Eläkekaton puuttuminen on kansainvälisesti harvinaista.

Miksi eläkekaton puuttumista Suomessa puolustetaan niin innokkaasti? 
Asiantuntijoiden mukaan se on edullinen tapa kustantaa yritysjohtajien suuret työeläkkeet. Tuollaisia yritysjohtajia ovat eläkeyhtiöiden hallitukset pullollaan.

Suomessa suuria eläkkeitä käsitellään verotuksessa sijoitustoimintana eikä sosiaaliturvana. Lisäeläkejärjestelyjen maksut ovat rajoitetusti verotuksessa vähennyskelpoisia ja ne voi vähentää pääomaverotuksessa. Lakisääteisten työeläkkeiden maksut voi sekä yritys, että palkansaaja vähentää verotuksessa ilman rajoja. Yhteiskunta tukee suuria työeläkkeitä verotuksella.

Käytännössä suurten eläkkeiden omat vakuutukset korvaavat vain pienen osan menoista. Suurin osa makseetaan meidän tavallisten ihmisten maksamista eläkemaksuista. On kohtuutonta, että mm Kone Oy:n entinen toimitusjohtaja saa yli 70 000 € eläkettä kuukaudessa, vuodessa se tekee 865 000 €. Se on lähes 90x pienituloisen (takuueläkkeen) vuosieläkkeet.

ELÄKENÖRTTEILYÄ PERÄMEREN RANNIKOLLA

Jo useita vuosia sitten heräsi Raahen Eläkeläiset ry:n jäsenten keskuudessa ajatus tietokonekerhojen perustamisesta.  Oli näkyvissä että yhä useammat arkipäivän asiat hoidetaan sähköisesti ja "ajan hermolla" pysymisen ehtona on sähköisen tiedonkäsittelyn perusteiden hallitseminen.  Vetäjiksi lupautuivat jo oman työnsä kautta asialle vihkiytyneet Sirkka Kankaala ja Viljo Lehmusketo.  Kerholaiset opettelivat tuntemaan koneiden saloja, tekstinkäsittelyä, asiakirjojen laatimista ja muita yhtä tärkeitä asioita.

Vajaa pari vuotta sitten laajensimme surffailua virtuaalimaailmassa.  Tällä hetkellä kokoonnumme viikoittain Raahen työväentalolla. Kerhoja on useampia. Emme opiskele koulumaisesti, opiskeluvauhdin määrittelee jokainen itse, emme tenttaa. Pääasia on että kerholaiset viihtyvät ja oman kiinnostuksensa mukaisesti pääsevät oppimaan uusia asioita.  Muutamia tutustumiskohteita ovat olleet pankkiasiat, sähköposti, pikaviestintäohjelma Skype, Twitter, YouTube, Facebook jne. Olemme perustaneet FB:hen suljetun Eläkenörtit-ryhmän. Siellä voimme ilmoitella, tervehtiä, onnitella ja istuttaa kuvia muille ryhmän nörteille. 

Jatkossa voisimme tutustua MySpace-musiikkiyhteisöön, Instagramiin - ilmaiseen kuvien jakopalveluun ja sosiaaliseen verkostoon. Muutamilla pelisivustoilla olemme myös ehtineet olla. Pelaaminen on aivoja virkistävää,  silloinkin kun ei jaksa muuta tehdä. Kenties vielä tutustumme koodauksenkin alkeisiin, unohtamatta kuitenkaan tärkeitä asioiden sähköisiä hoitamisia. Tableteista ja mobiiliviestinnästäkin löytyy uutta opittavaa. Kansalaisten terveysarkisto Kanta,  Nettirassi ja yhteydenpito sukulaisiin sekä ystäviin koti- ja ulkomailla, nettilehtien lukeminen ovat osa jokapäiväistä elämäämme.

Vaikka moni arkailee aluksi, selvästi on ollut näkyvissä että varttuneet tytöt ja pojat ovat hyvin oppivaisia ja jos unohtuu, sekään ei haittaa, voimme kerrata useammastikin.  Nörttikerhomme ei kilpaile muiden Raahen Eläkeläisten kerhojen kanssa, pyrimme omalta osaltamme tuomaan iloa ja tarjoamaan apua arjesta selviytymiseen. 

Ippa Virnes

Raahen Eläkeläisten syyskokous 2014

Raahen Eläkeläiset ry:n vuosi  2015 on juhlavuosi, yhdistys täyttää 50 vuotta.

 Varsinaista toimintaa vuoden aikana sävyttää paljon yhdistyksemme 50 v. juhla, joka on suunniteltu pidettäväksi syyskaudella. Toinen tärkeä näkyvä asia on toukokuussa pidettävä Eläkeläiset ry:n edustajakokous. Jäsenistöllemme suunnattua toimintaa riittää miltei viikon jokaiselle päivälle. Maanantaina on entiseen tapaan aamujumppa, senioritanssin ja laulukuoron harjoitukset, tiistaina ATK-kerho, keskiviikkona tuttuun tapaan käsityö- / askartelukerho ja muistikerho. Uutena syyskauden alussa aloitti värsykerho, jonka esittämiä runoja kuorolausuntana olemme jo saaneet nauttia juhlissamme. Osastomme viikoittainen päätapahtuma, porina-kerho on edelleen torstaisin. Retket-, juhlat ja erilaiset ulkoilutapahtumat tuovat oman lisänsä tähän ja antavat monenlaista virikkeellistä toimintaa jäsenistöllemme vuoden aikana. 

Puheenjohtaja kaksikko Anja Sarajärvi ja Eero Ruohomäki jatkavat tehtävässään. Syyskokous valitsi johtokunnan tulevalle toimintakudelle. Varsinaiset jäsenet: Antinoja Hilkka, Haverinen Ulla, Kankaala Sirkka, Komulainen Ritva, Kunnasmäki Pentti, Lehmusketo Viljo, Lukkari Ritva, Nyman Tarja, Pasanen Irma, Pyy Jaakko, Taskila Eila ja Vikman Anja. Varalle Hyppä Reino, Pekuri Viljo, Rajaniemi Marjatta, Törmäkangas Matti ja Törmäkangas Veera. 

Syyskokouksen huolen aiheena keskusteluissa nousi esille, miten eläkeläiset ja muut pienituloiset kokevat vanhuspalvelujen suunnitellut palvelut paikkakunnallamme. Ajatus, ”mahdollisuus vanheta arvokkaasti on vaarassa”! Vanhuspalvelulain mukaisesti laitospaikkoja ollaan vähentämässä ja siirtämällä ympärivuorokautista hoitoa tarvitseva vanhukset kotihoitoon. Tämä tuo taloudelliset ja henkilöstöresurssit huomioon ottaen uusia pelkoja kotona hoidettaville vanhuksille sekä heidän omaisilleen.

Syyskokouksen kannanotto 2014

Mahdollisuus vanheta arvokkaasti on vaarassa!   

Maamme hallitus esittää laitos- / hoitopaikkojen määrän vähentämistä, siirtämällä entistä enemmän mm. ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat vanhukset kotihoitoon. Muutosesitys ei ota huomioon vanhusten ikärakenteen muutosta.  Iäkkäimpien vanhusten määrä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin. Hallituksen muu­tos­esi­tyk­sessä on huomioitu vain ta­lou­del­li­set pe­rus­te­lut. Tällä hetkellä 700.000 työssäkäyvää hoitaa omaisiaan kotona ja suunnitelma kotihoidon lisäämisestä vain kasvattaa tätä joukkoa.

Vanhuspalvelulain sisältämän laitoshoidon vähentämisen ohella hallitus on esittänyt tuntuvia samansuuntaisia muutoksia tehostettuun palveluasumiseen. Tuetun palvelu-asumisen kustantaa etupäässä kela ja asukkaat itse. Näitä palveluja vanhuspalvelu-lakia säädettäessä haluttiin edistää. Hallituksen muutosesityksessä ei ole yhtään toimenpidettä kotipalvelun parantamiseen ja laajentamiseen. 

Esim. 85 – 90 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa eniten. Näissä ikäluokissa ympärivuorokautisen hoidon tarve on kaikkein suurin. Vaikka vanheneminen on yksilöllistä, riippuu toimintakyky väestötasolla suoraan iästä. Yhdeksänkymmentä vuotta täyttäneiden toimintakykyä heikentää hauraus, aistitoimintojen heikkeneminen, väsymys ja muistisairaudet. Näistä kärsii lähes puolet 90 - vuotta täyttäneistä. 

Vaikka vanhus ei tarvittaisi apua joka hetki, on sitä oltava saatavilla heti tilanteen muuttuessa. Vas­tai­suu­des­sa yhä useam­pi huo­no­kun­toi­nen van­hus asuu yk­sin ko­to­na riit­tä­mät­tö­mien pal­ve­lu­jen va­ras­sa, vain kolmannes yli 90 - vuotiaista elää viimeisen vuotensa laitoksessa. Vanhempien ikäihmisten hoivan tarve on erilaista kuin nuorempien. Kotona asu nytkin ihmisiä jotka eivät itse pääse vessaan eivätkä suoriudu kaikista päivän toimista ilman apua.

Muutosesitys aiheuttaisi suurta kärsimystä vanhoille ihmisille. Toteutuessan kotiinsiirto ei tuo tavoiteltuja kustannussäästöjä. Sairaalakäynnit, ensiavun tarve ja pitkäaikainen sairaalahoito lisääntyisivät.  Kotihoidon tarve tulee kasvamaan. Muutos lisäisi myös entisestään kansalaisten eriarvoisuutta. Parempituloiset voivat turvautua yksityiseen hoitoon, johon valtaosalla vanhuksista ei olisi varaa.

Tam­pe­reen yli­opis­ton tut­ki­muk­sen mu­kaan ko­ti­pal­ve­lui­hin ol­laan tyy­ty­mät­tö­miä. Se koetaan toi­mi­mat­to­maksi: hoi­ta­jien liian suu­ri vaih­tu­vuus ja kii­re ta­ri­nois­sa. Pal­ve­lu­jen vähyys nä­kyi tur­vat­to­muu­te­na. Samanlaisia viestejä saadaan raahelaisiltakin vanhuksilta. Yk­si­näis­ten vanhusten ti­lan­ne vai­kut­taa loh­dut­to­mal­ta. Kun yk­si­näi­syy­teen li­sä­tään pie­ni­tu­loi­suus, van­huk­set jää­vät usein il­man riit­tä­vää apua, kun heil­lä ei ole va­raa kor­va­ta vä­he­ne­vää jul­kis­ta pal­ve­lua yk­si­tyi­sel­lä.

Van­hus­pal­ve­lu­lain aja­tus, et­tä lä­hes kaik­ki van­huk­set hoi­de­taan ko­to­na ko­ti­pal­ve­lu­jen tur­vin, on nyt nä­kö­pii­ris­sä ole­vin re­surs­sein täy­si kup­la. Suu­ri osa ko­to­na hoi­det­ta­vis­ta van­huk­sis­ta on to­del­li­suu­des­sa heit­teil­lä.  Vanhusten selviytymättömyys kotihoidossa on nähtävissä jo tänäpäivänä.  Mm asuntopaloissa kuolleista uhreista lähes joka kolmas on yli 65 -vuotias.

Kysykää työn­te­ki­jöil­tä, jot­ka juok­se­vat van­huk­sen luo­ta toi­sen luo muu­ta­mak­si mi­nuu­tik­si, työn­tä­vät lääk­keet kou­raan ja läm­mit­tä­vät puu­ron eh­ti­mät­tä kat­soa, syö­kö van­hus sen. Li­säk­si tu­lee suih­ku­tus ker­ran vii­kos­sa, sii­nä ovat ko­ti­pal­ve­lut päh­ki­nän­kuo­res­sa. Osa työn­te­ki­jöistä, joi­den oma­tun­to ei ole enää tai­pu­nut täl­lai­sen "hoi­van" an­ta­mi­seen, vaan ovat vaih­ta­neet työ­paik­kaa. Hei­tä­kin on pal­jon. 

Hyvin eivät ole asiat Raahessakaan. Vanhuspalvelulain perusteella valtio maksaa kunnille vuoden 2015 loppuun mennessä vähintään 1,2 milj. euroa lisää valtionapua.  Palvelujen laajentamista ei tehdä, mihin valtionosuus on tarkoitettu, vaan päinvastoin henkilöstöä yms. on ainakin vuodesta 2013 alkaen säästöjen nimissä vähennetty. 

Eikö Raahe aio lisätä resursseja vanhusten hoitoon, vaikka sen kassaan on ensi vuoden loppuun mennessä tulossa ainakin lain myötä kuuluvat valtionosuudet?

 

Raahen Eläkeläisten kevätkokous 27.3.2014

Jo riittää korotukset

Kylmää kyytiä on tiedossa niin eläkeläisille, vanhuksille, sairaille kuin lapsiperheille, työttömille ja muille pienituloisille maan hallituksen viimeisen rakennepäätöksen takia.

Huononnuksia perustellaan ns. kestävyys vajeella, mikä on syntynyt, kun rahapääoma ei maksa omaa osuuttaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä. Erilaisin veronkiertojärjestelmin pääomat ja yhtiöt vievät voittonsa ns. veroparatiiseihin. EU:n maiden keskinäinen verokilpailu johtaa hyvinvointipalvelujen purkamiseen. Veroparatiisien ja verokierron varaan ei voi rakentaa tervettä yhteiskunta. Nyt on aika osallistua EU-vaaleihin muutoksen aikaansaamiseksi.

Hallitus leikkaa lääkekorvauksista, asettamalla vuosittaisen omavastuun. Indeksikorotukset lähes poistuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat. Valtion maksuja korotetaan.  Kiinteistö- ja energiaverotusta kiristetään. Liikenteen polttonesteiden veroa ja muita maksuja korotetaan.

Valtion aikaisemmat monet päätökset niinkuin kuntien korotuksetkin lisäävät korotuksia korotuksien päälle. Esim. nyt kiinteistövero on noussut kaksin – jopa kolminkertaiseksi. 

Myös paikallisesti on kiristetty ikäihmisten palveluja, vaikka uusi laki tuo satoja tuhansia euroja rahaa lisää. Hyvinvointikuntayhtymän viime vuoden tilinpäätöksen mukaan säästö oli puoli miljoona ja 50 henkilön vähennys eri työpisteistä. Kaupungin muutkaan valtionosuudet eivät ole laskenet, vaan ylittyivät puolella miljoonalla. Hyvinvointikuntayhtymä teki voitollisen tilinpäätöksen. Sen palvelujen ns. sopeuttamistoimet vähensivät laitospaikkoja kolmanneksella. Tämä ei voi olla näkymättä palveluissa, niiden seuraukset kokevat vanhukset ja omaiset. Kevätkokous kehottaa vanhuksia ja omaisia rohkeasti ottamaan esiin kokemansa epäkohdat, koska muutoksia ei muuten saada aikaan.

Vanhuspalvelulaki edellyttää paikallisten ikäihmisten yhteistyöelimiä, mm vanhusneuvostoja, toimimaan monien lain velvoittamien tehtävien toteuttamiseksi.  Julkisuudessa olleiden esitysten perusteella lain velvoitteet jäänevät kokonaan tekemättä. Tähän on saatava muutos uudenlaisella työtavalla.